En osaa kuvitella millaisena tarinani näyttäytyy tämän tekstin valossa. Tai osaan, mutten kykene oikeasti siihen subjektiiviseen elämykseen, jossa todellisuus on vain tämä lausemätäs. On paljon asioita, joita vältän käsittelemästä. Lasteni äidin tuki on yksi niistä. Hän arvostaa sitoutumistani lapsiemme asioihin ja taloudenpitoon. On sekin jotain. On paljon velkaa - velkaa, jota ei rahalla kuitata. Silti voin ratkaista ongelmia, jotka rahalla ovat selvittävissä. On sekin jotain. Mitään sillä ei korjata - edelleenkään. Kuitenkin materia on viimeinen asia, jonka perään kannattaa itkeä.
Hän sanoi, että olen hyvä isä lapsillemme.
Se tuntui hyvältä.
Uskon, että näistä sanoistani voi vetää johtopäätökset elämästäni. Ehkä jatkotyöstää ajatuksia ja päätyä johonkin. En usko, että oikeasti niin tapahtuu. Ei muiden virheistä vakavasti opita. Mutta ajattelu on hyödyllistä.
Olimme hänen, Kiteen, kanssa vapaa-ajanretkellä. Nautimme kumpikin toistemme seurasta. Illalla käydessäni vessassa, hän totesi reissuni kestäneen. Soitinko jollekin? Näytin hänelle puhelimeni lokin. Ehkä hän oli mustasukkainen, vaikkei minulla olekaan mitään salattavaa. Haluaisin ajatella niin.
Koska se tuntuisi hyvältä.
Luenko rivien välistä oikein, että sydämesi on kahdessa paikassa? Entisessä elämässä sinua arvostettiin ja yllättäen arvostetaan edelleenkin, vaikka et ihan sitä koe ansaitsevasi.
VastaaPoistaKännykkäepisodi voi kertoa mustasukkaisuudesta, mutta myös Kiteen omasta huonosta omatunnosta tai Kiteen pahasta olosta suhteessanne tai vaikka siitä, että luottamuksenne ei ole kunnossa. Toki valitset tuon vaihtoehdon, joka imartelee eniten.
PoistaKännykkäepisodi, kuten sitä kutsuit, oli vain hetki elämääni. Ei käänne tai kokonaiskuvan kannalta merkittävä tapahtuma -tai edes tämän blogikokonaisuuden oleellinen palanen. Enkä valitse vaihtoehdoista itselleni mieluisinta vaan myönnän suoraan mikä minusta tuntuu tai tuntuisi hyvältä. Alistun siihen, etten tiedä varmasti - enkä ehkä tahdokaan. Valan itseeni uskoa: ehkä minusta ajatellaan näinkin - siis näissä kahdessa paikassa, joihin ehdotit sydämeni jakautuneen. Muilla paikoilla ei ole minulle niin kovasti merkitystä. Ja juuri tätä ajatusta hyväillen valitsin tälle merkinnälle otsikon.
Lämmin kiitos ajatustesi kirjaamisesta ja julkituomisesta.
<3
VastaaPoistaVai ei muka kasvutarina. Sitä tämä on kuitenkin, askel askeleelta kohti parempaa miestä. Löysin sinut toisaalta tekemässä hyvää.